Naisen oikeus olla helppo

Muutama kuukausi sitten ystäväni kutsui minut bileisiin. Kaveripiiri oli outo, mutta koska minusta sinkkuuteni myötä on tullut hyvinkin extrovertti ihminen päätin osallistua illanviettoon. Juttelin ihmisten kanssa, naureskelin ja minulla oli oikein mukavaa.

Jossain vaiheessa iltaa huomasin jutelleeni erityisen paljon yhden miespuolisen vieraan kanssa. Harrastuksiini kuuluu laji, jota suomessa harrastettuna voisi kuvailla aikalailla extremeksi ja mies oli siitä hyvinkin kiinnostunut. Rupattelimme aiheesta vielä päästyämme ravintolaankin ja lähdin hyvillä mielin yöllä kotiin. Mies oli ja on edelleen varattu, joten en miettinyt asiaa sen enempää (tämä oli siis aikana, jolloin moraaliset periaatteeni varatuista miehistä eivät vielä olleet saaneet niskalaukausta).

Parin viikon kuluttua minut kutsuttiin uudelleen saman kaveripiirin juhliin. Otin kutsun innolla vastaan, olihan minulla viimeksi ollut hyvinkin mukava ilta. Juhlissa huomasin heti uudet kasvot. Tein hieman tutkimustyötä ja sain tietää, että uusi mies oli juuri kotiutunut vuoden kestäneeltä ulkomaanmatkalta. Jossain vaiheessa mies istuutui samaan pöytään ja aloimme jutella. Juttu luisti alusta asti ja pientä flirttiä oli kokoajan ilmassa.

Seurue oli kohtalaisen iso, joten minulta kesti jonkin aikaa ennenkuin huomasin, että yhdessä huoneessa käytiin hyvin kiivassanaista keskustelua. Jonkin ajan kuluttua ystäväni, joka minut alunperin oli kutsunut mukaan porukkaan, irtaantui keskustelusta ja nykäisi minut mukaansa parvekkeelle, siellä alkoi tilitys.

Mies, jonka kanssa olin viimeksi jutellut pitkät pätkät oli - syystä, joka ei koskaan oikein selvinnyt kenellekään - sanonut minun olevan helppo. Minä en nyt aio ruveta ruotimaan sen enempää sanan tarkoitusta. Ne jotka eivät käsitettä ymmärrä voivat joko KVG tai kysyä vanhemmiltaan, jotka oletettavasti pyytävät teitä palaamaan asiaan kunhan olette käyneet rippikoulun. Ystäväni halusi siis varoittaa minua uudesta tuttavuudestani, joka näemmä oli saanut neuvon iskeä kiinni, koska minulta... no irtoaisi varmasti.

Maistelin jonkin aikaa käsitettä ja purskahdin nauruun. En voinut ymmärtää miksi asiasta, joka periaatteessa on totta oli tehty niin iso asia. Ystäväni ei ollenkaan halunnut ymmärtää miten suhtauduin uuteen kyseenalaiseen maineeseeni niin kevyesti, enkä varmaan tähän päiväänkään ole saanut häntä vakuuttuneeksi siitä, että mielestäni turha siveily on naurettavaa, jos molemmat haluavat samaa asiaa. Kyllä, olen helppo, minulla on siihen oikeus! Mutta vain silloin kun minusta tuntuu siltä.

Illan päääteeksi minä ja uusi ulkomailta kotiututunut ystäväni poistuimme käsi kädessä minun luokseni.